On se hassua miten pitkään ihmisen sietokyky kestää. Sen suhteen miten kauan luottaa ihmisiin joista tietää ettei ole luottamuksen arvoisia. Jossain vaiheessa Raja tulee vastaan. Ne jotka tuntevat minut,tietävät piiloironian joka tähän lauseeseen kätkeytyy. Mutta ne rajat on parempi ylittää,korkealta,hypätä ja juosta henkensä edestä,piiloutua...Rajan toisella puolen kun seisoo ihmiset,jotka eivät pääse rajoista irti ja kokevat ne hyväksi. Monet rajat ovat kuitenkin petollisia...Se niistä rajoista. Miksi minulle ei suoda edes hetken hyvää mieltä? Minulla ei ole monia jotka olisivat sen arvoisia joihin kannattaa luottaa. Vain kaksi katti karvajalkaa...Minulla oli...Mutta pelkään että yksi parhaista ystävistäni on nyt liittoutunut "heihin"...Kuinka kipeä ajatus. Ja hänelle kun kerroin kaiken luottamuksellisesti...Mihin voi luottaa,mihin ei? Millä on väliä ja onko millään? Pitäisikö tehdä kuten eräs ystäväni ja vain kadota,kadota kuten hän teki vuosia sitten,jättää kaikki?(onneksi sain häneen kuitenkin yhteyden joitakin kuukausia sitten)  Miksi aina minä? Miksi ystäväni ei pidä minuun yhteyttä? Siis juuri tämä joka oli niin läheinen? Jos luet tämän,kerro oletko sinäkin yksi "heistä"? Tahdon luottaa sinuun!!! Älä petä minua...