Sellaista. Enpäs taaskaan ole nukkunut iäisyyksiin kunnolla. Mistähän johtuu että kaikki paha romahtaa niskaan yhtä aikaa ja sitten on taas monta viikkoa tasaista tylsää arkea? Miksi hyvät asiat eivät myös puuroudu saman viikon aikavälille? Eilen oli kamala riita ystäväni kanssa. Vaikka hän olikin jokseenkin alkoholisoituneessa tilassa, se ei tee asiaa yhtään siedettävämmäksi. Syytä oli molemmissa, mutta enpä nyt jauha siitä asiasta enempää. Viikko sitten oli Kuolemaa keskuudessamme. Juuri nyt en jaksa kertoa siitä sen enempää. Tänään olisi ollut Cradle of Filth Tampereella, mutta missasin heidän kalman- ja kiimankatkuisen esityksensä jo toistamiseen puolentoista vuoden sisällä...Väsyttää. Väsyttää pirusti. Väsyttää niin että ei edes väsytä. Huomenna on pääsykoe...historiaa. Odotan sitä toisaalta kauhulla, toisaalta mielenkiinnolla ja tavoistani poiketen olen ruoskinut itseäni viikkojen ja kuukausien ajan lukemalla kuin piru. Motiiveja on paljon...Ensinnäkin, minä HALUAN lukea historiaa! Toiseksi, olen helvetin kyllästynyt tällä hetkellä kuppaiseen kotikaupunkiini ja useisiin ihmisiin joita siellä asustaa...tahdon pois sieltä! Minulla on aina ollut syvä viha/rakkaus-suhde kyseistä pikkukaupunkia kohtaan. Vaikka tietysti kaipaan takaisinkin... Kissa-parkani jäivät yksin kotiin viiden päivän ajaksi. Luonnollisesti hommasin heille hoito-tädin. Vaan tässäpä istun veljeni koneella Suomen Ensimmäisessä Pääkaupungissa. Pikkuinen veljentyttäreni menee juuri nukkumaan ja todennäköisesti minäkin lysähdän kohta patjalle...Jos huomenna sitten jaksaisi paremmin muistaa historian kulkutauteja paremmin...Levätkää rauhassa.